Kokemukseni kauppiksen pääsykokeesta

Tuli aiemmissa kirjoituksissani jo uhottua, että voisin osallistua vielä uudestaankin kauppakorkeakoulun pääsykokeeseen.

Harrastuskynnys onkin melko matalalla miltei vastapäätä Turun kauppakorkeakoulua asumalla.

Kauppiksen pääsykoe ei myöskään monivalintakokeena pyydä hakijaltaan valintakoesuorituksena aivan samanlaista urheilusuoritusta kuin vaikka kahden tai useamman esseekirjoituksen koe vaatisi.

Parhainta siinä on, että se kauppakorkeakoulun nykymuotoinen valintakoe ei perustu aineistojen ulkoalukuun. Eli se on käytännössä kaikista yleistietomaisin valintakoe, mitä Suomessa on. Kokeessa voi hyvin pitkälle pärjätä harrasteneisuutensa ansiosta.

Tämän sivuston tarkoitus olikin ensisijaisesti kannustaa opiskelemaan mielenkiinto edellä valintakokeen koealuetta. Monessa muussa valintakokeessa ei ole mahdollista pitää tutustumistaan eri aineisiin yhtä kivana.

Kompakoe

Valintakoe on pysytellyt samanlaisena 40 kysymyksen monivalintakokeena jo vuosia.

Omalta osaltani tällä kertaa ajattelin testata olisiko mahdollista suorittaa koe virheettömästi.

Eli niin tarkasti valikoiden, että vääriä vastauksia kokeen lopuksi olisi 0. Siltikin vastaten niihin kaikkiin noin 25-30 ei-matemaattiseen kysymykseen, mitä todennäköisesti olisi edessä.

Kiinnostustani taloustietoon ja kauppiksen pääsykokeeseen ruokkikin jonkun jossain podcastissa heittämä lause siitä, kuinka hän luki tosissaan kauppiksen valintakokeeseen. Siihen perään heitettiin sitten, että hän vastasi kokeessa kaikkiin kysymyksiin oikein.

40/40-sarja kuulostaa edelleen uskomattomalta ottaen huomioon, että se on ensinnäkin kolmen tunnin aikapainekoe. Eli aika kiirettä pitäisi jo pelkkä vastaaminen kaikkiin kysymyksiin sen lisäksi, että pitäisi osoittaa huomattavaa varmuutta aina neljän eri väitevaihtoehdon välillä.

40/40-sarja kuulostaa edelleen uskomattomalta ottaen huomioon, että se on ensinnäkin kolmen tunnin aikapainekoe. Eli aika kiirettä pitäisi jo pelkkä vastaaminen kaikkiin kysymyksiin sen lisäksi, että pitäisi osoittaa huomattavaa varmuutta aina neljän eri väitevaihtoehdon välillä.

Enkä kokemani pohjilta itselläni vahvoissakin kysymyksissä usko edelleenkään, että vuoden 2018 koetta lukuun ottamatta olisi ollenkaan todennäköistä saada kymmenien monivalintaväitteiden seasta poimittua kaikkea oikein.

Todistetusti koe kuitenkin palkitsee vahvuuksista. Kaikkea oman vahvuusalueensa tietoa ei kuitenkaan tarvitse tietää.

Päättely ja väitteiden virheellisyyttä painottava lukutekniikka on nähdäkseni kuitenkin vähintäänkin yhtä tärkeä kuin kattava pohjatieto.

Muisti ja opiskelutekniikka

Kokeellisuuteen kaikessa uskovana kauppiksen valintakoe mahdollistaa luonteeltaan myös muistamisensa laadun mittaamisen.

En lukenut tällä kertaa ollenkaan valintakoekirjoja tai valmistautunut sen erityisemmin kuin kaivamalla kuulakärkikynät kaapista esiin.

Tarkoituksenani olikin havainnoida, kuinka paljon koealueesta siirtyy systemaattisen opiskelun ja kertaamisen tällä sivustoilla mainituilla keinoilla ansiosta todellakin  muistiin.

Sekä selvittää itsellenikin, millaisissa kysymyksissä herkästi unohtuu vastaus ilman ulkoaopettelun pakottamista kertausvaiheessa.

Nelilaskin

Nelilaskimen pöydällä jätin avaamatta tällä kertaa.

Oma kiinnostukseni on ennemminkin monivalintaväitteiden väliltä valitsemisen salaisuuksissa ja kuinka eri väitteitä voi poissulkea.

Kompamaisten, virheellisiä väittämiä sisältävien väitteiden ratkominen onkin varmaan se kivoin osuus. 

Aiempiin vuosiin verrattuna koin vuoden 2023 kokeen sitten olleen kuviotehtäviltään vaikeampiselkoinen kuin aiemmat. Niihin ei tällä kertaa tullut vastattua yhteenkään, kun aiempina vuosina niitä oli verrattain helppokin ratkoa.

En tiedä, mikä sitten oli, kun haluamiini vastattuani yritin esimerkiksi tehtävää 18 ratkoa melko pitkään. Pääsin sellaiseen 50/50-vaihtoehtoon pari vastausvaihtoehtoa sulkemalla, mutta en halunnut tällä kertaa riskeerata ollenkaan, ettei se tavoiteltu, maksimaalisen monen oikein saadun kysymyksen puhdas sarja ainakaan siihen kaadu.

Kokeen hallinta

Kokonaiskuvan muodostamista kokeesta jo koetilanteessa voi yksinkertaisilla tempuilla helpottaa.

Itselläni onkin tyylinä kokeessa ollut merkata yläkulman niitistä irroitetun etummaisen ohjelapun kääntöpuolelle aina tehtävä kerrallaan esimerkiksi "1) D". Lisään kysymyksen kohdalle sitten kysymysmerkin symbolina, jos vastaus arveluttaa.

Kokeessa saa pyytämällä toki suttupaperin, johon kirjoittaa, joten pakko ei ole alkaa repimään.

Kahdella rivillä on sitten vastaukset 1-40 ja ne on melko helppo siirtää optiselle vastauslomakkeelle. Liikuttelen sitä vastauspaperia myös peittämään optisen vastauslomakkeen alemmat rivit, jotta tulee lomaketta täyttäessä merkattua oikea vastaus aina oikeaan kysymykseen. Ettei tule hypittyä jo seuraavalle riville.

Mustekynällä voi koekysymyspaperiinkin alaviivata väitteistä osaset, joista löytää selvästi virheellisiä väitteitä. Suosittelisin kuitenkin varomaan hieman liian äkkipikäisiä tulkintoja ja jämähtämistä vain tiettyyn näkökulmaan, kun tehtävät voivat näyttäytyä toisella lukukerralla joko huomattavasti selkeämmiltä tai osiltaan eri valossa.

Kauppiksen koe on kuitenkin melko kompaluonteinen ja virheellisiä väittämiä täynnä, joten se poikkeaa totutuista koemuodoista, joissa ei yleensä ratkota virheellisiä väittämiä. Suoralukuna väitteitä ei tarvitse saada tulkituksi oikein. Mitä enemmän taas saa pähkäilemälläkin tunnistettua virheellisiä väittämiä, sitä helpommaksi käy vastaaminen.

Edellisellä kerralla valintakokeesta poistuessani huomasin myös, että nelilaskin oli jäänyt taskuuni muistoesineenä valintakokeesta.

Koekysymykset

Koetta ensimmäisestä kysymyksestä purkamaan alkaen ekana pistää silmään, että historiantutkimuksesta kysyttiin jälleen aika ilmiselvien väitteiden kysymys.

Tänä vuonna olikin aika paljon vanhoilta vuosilta kierrätettyjä kysymysaihioita.

Esimerkiksi se kysymys rahan miltei katoamisesta keskiajalla oli jo sen takia hieman haastava, että ei tiennyt oliko oikea vastausvaihtoehto siinä lähinnä korjaamassa edellisissä valintakokeissa epäonnistuneena pidettyä vastaavankaltaista, mutta rahankäytön keskiajalla loppumista julistanutta väitettä.

Sitten väitteiden seassa on ilmiöitä, kuten nuijasota, jossa moni meni hämäykseen. Nuijasota, kun oli kysymyksen ratkaisemin kannalta aivan väärä avainsana feodalismin

Pikamuotikysymys edusti taas aiemman kiertotalous-kysymyksen kaltaista lähinnä loogista päättelyä edustavaa tehtävätyyppiä. Se oli tällä kertaa huomattavasti mielestäni helpompi, kun muut väitteet eivät olleet yhtä epäselviä, kuten on aiempina vuosina totuttu vaan lähinnä epäuskottavia.

Hakijoiden oikeusturvan kannalta toki on parempi, että lauseista on helppo erottaa väärä väite. Jos vaihtoehtona on useampi erikoisempi väitteitä, joista pitää arpoa, kun ne eivät oikein ratkea mihinkään suuntaan.

Uusi tehtävätyyppi oli taas aikajärjestysten kysyminen. 

Jos on koskaan historiaa opiskellut hetkeäkään ensimmäisten asioiden joukossa sillä saralla tulee ajatus vastaan, että kokonaisuuksien hallinta on tärkeämpää kuin vuosiluvut.

Tässä olisi tietysti ollut mahdollisuus myös harjoittaa sitä suurta kuvaa, mutta vähän turhan samansuuntaisia olivat tällä kertaa vastausvaihtoehdot siihen.

En itsekään tiennyt ilman myöhempiä selvittelyjä, mihin taottujen työkalujen yleistyminen alkaen Vähä-Aasiasta viittaa. Kuulostaa siltä kuin olisi jostain kirjasta otettu lauseesta osa sellaisenaan.

Ilmeisesti vastausvaihtoehdolla on tarkoitettu rautakautta sekä heettiläisiä. Vertailun vuoksi esimerkiksi kuparityökaluja on tuotakin aiemmin käytetty, eikä Vähä-Aasia silloinkaan mitenkään syrjäseutua silloinkaan ollut.

Itselläni tuosta tuli lähinnä pronssikausi ensimmäisen ja ainoana mielleyhtymänä, joten huomattavasti ymmärrettävämpi siitä olisi tullut ajoittamisen kannalta, jos siihen olisi sana rauta lisätty. Hakijoiden kannalta olisi huomattavasti reilumpaa, että mentaisiin ilmiö edellä väitteissä, eikä olisi tällaisia trivian kautta aukeavia väitteitä.

Muut vaihtoehdot vertailussa ovat ajoituksen kannalta jo selvempiä. Kiinan muurin rakennusvuosikin on tietysti ongelmallisempi tiedettäväksi tietona, kun se ei yhdisty rakennusvuodeltaan yhdisty mihinkään koealueen ilmiöön. Sen olisi noiden muiden ajoittamisen avulla kuitenkin saanut melko suurella varmuudella kuitenkin viimeiseksi.

En olisi tähän todennäköisyyksien pohjalta saada se kysymystyyppinä väärin vastannut ollenkaan, ellei se olisi osiltaan lähtenyt ratkeamaan vastausvaihtoehtojen kautta.

Markkinoinnin aineistotehtävät

Markkinoinnin tehtävät ovat ainoat lukuaineistotehtävät koko kokeessa.

Niissä onkin hyvä repiä ne viimeiset sivut irti koelapusta, jotta pystyy suoraan lukemaan niin kysymyksiä kuin väitteitä.

Tosin sekään ei auta siihen, että vuodesta toiseen markkinoinnin aineisto ja etenkin kysymykset ovat aivan käsittämättömiä. Aineisto ja vastausvaihtoehdot eivät tunnu aina olevan ollenkaan yhteyksissä toisiinsa.

2/5 kokeesta väärin saamistani vastauksista tuli näistä markkinoinnin tehtävistä.

"Vierailijan on alustavasti oltava kiinnostunut matkailusta löytääkseen yrityksen suoralla haulla hakukoneessa, minkä vuoksi yritys näkyy uusille asiakasryhmille paremmin sosiaalisessa mediassa"

En tätä miksikään logiikka-tehtäväksi ehdottaisi, mutta kun pyydetään käyttämään aineistoja olisi kiva, jos tehtävä olisi mahdollista ylipäätään ymmärtää muutoin kuin jättämällä aineisto lukematta. 

"AI:n ja big datan käyttö mahdollistaa laajamittaisemman innovatiivisen ongelmanratkaisun." Vaikka sain esimerkiksi tämän oikein ei se silti kiinnity koko aineistoon ollenkaan. Siis muutoin kuin olemalla totutun mielettömän kryptinen markkinoinnin tehtävä.

Chatbot voi auttaa rakentamaan asiakkaalle yksilöllisesti räätälöidyn matkan esittämällä kysymyksiä asiakkaan kiinnostuksen kohteista

ChatGPT:ltä ja muilta kielimalleilta tämä ehkä onnistuisi tai ehkä ei Chatbottiin kytkettynä, mutta aineistossa pyydettyä tapaa kuvasi mielestäni enemmän se vaihtoehto, joka oli siinä aineistoissa esiteltynä. Se olisi ilmeisesti pitänyt ymmärtää niin, että keskustelu Chatbotin kanssa ei ole itsessään kuitenkaan minkään arvoista, vaan muilla osin sivustoa pitäisi saada kävijä käymään.

Nuijasota

Nuijasota-tehtävässä avain vastaukseen piilee, kuten lähes aina, monivalintaväitteisiin sisällytetyissä virheissä.

Voi sitä tietysti nuijasodan syistä tietävänä ratkoa muutoinkin, mutta koealueen tuntevana ja ymmärtävänä siinä on seassa avainsanoja, kuten feodaalijärjestelmä, maaorjuus ja hansa.

Jos noista käsitteistä ymmärsi sen mitä pitäisi ymmärtää historiasta se ei enää ole kysymys nuijasodasta. Feodaalijärjestelmän ja maaorjuuden kysymysten hyvin olennainen  ja noistakin esiin pomppaava pointti on myös kysytty jo aiemmissa valintakokeissa käytännössä samanlaisena.

Historian lukutekniikan salaisuus onkin paljon enemmän noiden avainjuttujen oivaltamisessa siltä osin, miksi ne on niin tärkeää tuoda esiin aina lähes samanmuotoisina kysymyksinä.

Jos historia näyttäytyy pelkkänä kokoelmana triviatietoa koelue on käytännössä mahdoton omaksua. Avainasioiden osaaminen vaatii lähinnä vastaavien avainpointtien ymmärtämistä.

Historian osaaminen ei vaadi satojen sivujen tieton grindaamista vaan lähinnä sen ymmärtämistä, mikä koealueen muutoksessa ja ilmiöissä on tärkeää.

Moni on varmasti noita vastaavia valintakoeväitteitä feodalismista ja maaorjuudesta opetellut sellaisenaan edellisiltä vuosilta ties kuinka paljon. Oivaltamatta kuitenkaan, mikä osa lukemastaan todennäköisesti toistuu vaikkapa väitteissä feodalismista jokaisessa peruskirjassa, Wikipediassa ja valintakokeessa melko lailla samankaltaisena ydinväitteeltään.

Historia vaatii tiettyä yleistiedon kartuttamista ajankohdista ja keskeisistä ilmiöistä tässä maailmassa, mutta avain näiden tulkintaan on kuitenkin edelleen melko helpoissa ja usein toistuvissa ydinasioissa.

Tämän vuoden valintakokeen historiassa oli mielestäni jo huomattavasti vähemmän sellaisia kirjasta sellaisenaan napattuja irtonaisia väitteitä. Historiaa on monivalinnoissa myös vaikea paikantaa ajallisesti.

Mihinkään täydelliseen logiikkaan ei kuitenkaan tämänkään vuoden yrittämällä päästy. Esimerkiksi tehtävä 28 pyysi tulkitsemaan 1500-luvun Espanjan menestystä.

Uudesta maailmasta löydettyjen jalometallien luomaan inflaatioon siinä siis viitattiin jopa  kahdessa väitteessä. Kysymys Espanjan vahvistumisesta oli siltä osin mielestäni epäonnistunut, että 1580-luvun lopulla saman valtakunnan Voittamattomaksi Armadaksi kutsuttu laivasto yritti maihinnousua Britanniaan.

Uudesta maailmasta löydettyjen jalometallien luomaan inflaatioon siinä siis viitattiin jopa  kahdessa väitteessä. Kysymys Espanjan vahvistumisesta oli siltä osin mielestäni epäonnistunut, että 1580-luvun lopulla saman valtakunnan Voittamattomaksi Armadaksi kutsuttu laivasto yritti maihinnousua Britanniaan.

Eli ei se inflaatio aivan kaikkea vahvuutta vienyt Espanjalta.

B oli kuitenkin siinä turvallinen vaihtoehto siltä osin, että osassa väitteissä voi miettiä väitettäisiinkö tosiaan tällaista kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Esimerkiksi, jos siinä on absoluuttinen, että näin ei voi koskaan tapahtua. Tai väite on tyyliin kilpailu on haitallista.

Unohdettua

Kauheasti ei tullut kuitenkaan unohdettua. Uskoisinkin siis harrasteneisuuden ja mielenkiinnon pohjalta opiskelun toimivan siltä osin, että ne asiat oppii.

Huomasin kuitenkin unohtaneeni sellaista lakitekstiä muistuttavaa tietoa. Esimerkiksi monien yritysmuotojen erityisyyksiä ei tullut niin selvästi muistiin, että ilman hyvää vastausvaihtoehto olisi uskaltanut edes vastata.

Peruskäsitteet, jotka avaavat asiaa ja joissa on suoraan jotain oivallettavaakin muistuivat vastaavasti paljon paremmin mieleen.

Todennäköisyys

Tärkein todennäköisyys kokeessa hahmotettavaksi lie kuitenkin suhteellisen reaaliaikainen käsitys siitä pysytkö mukana kysymyksen eri väitteissä.

Siltä osin voi olla suhteellisen tyytyväinen. Tai en ainakaan edelleenkään usko, että tähän kokeeseen voi lähteä siitä oletuksesta, että täysiä pisteitä olisi tulossa edes vahvuusalueidensa kysymyksistä.

Tummennettujen vastausten koetta on myös paljon helpompi tulkita kuin vastauksista tyhjää moniväitevalikoimaa ruohonjuuritasolla koettuna.

Tummennettujen vastausten koetta on myös paljon helpompi tulkita kuin vastauksista tyhjää moniväitevalikoimaa ruohonjuuritasolla koettuna sen kolmen tunnin ajan. Suhteellisen rennon mielin kuitenkin kannattaa asettautua olemaan valintakokeessa, kun siinä on paljon kysymyksiä, jotka oikein tahtovat tulla ratkotuiksi.

Väitteet tahtovatkin tulla tarkasti luetuiksi. Virheitä on eksynyt väitteisiin sen verran, että ne haluavat sen neljän väitteen sisältämän todellisen tiedon tulevan esiin.

Kauppiksen koe onkin verrattain kiva tehdä. Valmistautuminen voi olla hyvinkin mielenkiintoista, sillä se on tietoa, joka tulee muuallakin vastaan.

Lopputulos oli noin 19 oikein ja 5 väärin. Kaikki ei-matemaattisia kysymyksiä. Kolme ei-matemaattisista jätin vastaamatta. Odotellaan toki optisen lomakkeen tarkastuslaskentaa.

Jossiteltavaa jäi lähinnä noista markkinoinnin tehtävistä. Taotuista työkaluista haluaisin lukea selityksen kokeentekijöiltä sen suhteen onnistuiko väitteen muodostaminen todellakin.

Jossiteltavaa jäi lähinnä noista markkinoinnin tehtävistä. Taotuista työkaluista haluaisin lukea selityksen kokeentekijöiltä.

Merkkasin kolme tehtävää riskillä sen suhteen, että en aivan kärryillä ollut. Kaksi kolmesta niistä meni oikein, joten kannatti nyt sinällään vastata.

Yhteiskuntaopin kysymyksissä meni kenties jopa paremmin kuin toivoa saattoi, kun tuli vain kaksi virhettä. Niistäkin toisessa oli vielä se oikea vaihtoehto käynyt lapulla ennen kuin tuli valittua väärin.

Aikaa taas jäi noin tunti jäljelle, kun jätti ei-matemaattiset väliin ja varmisti pariin kertaan kaikki vastauksensa. Historian ja yhteiskuntaopin väitteiden tasolla tämä oli siinä mielessä helpompi mielestäni, että ilmiselvästi vääriä väitteitä oli enemmän kuin viime vuonna.

Vähemmän kolmen viimeisimmän kauppiksen kokeen vertailussa taas oli sellaista tulkinnanvaraisuutta väitteiden kesken myös. Aiemmin olikin mielestäni työläämpää yksittäisissä kysymyksissä saada selvää jopa useammista väitteistä.

Toki aika rennosti sai ratkoa omilta kohdin eli sekin voi vaikuttaa. Koetilanteena kauppiksen koe on kuitenkin siltä osin aika helppo, että kaikki oikeat vastaukset ovat siinä paperilla edessä. Eikä se ole pelkkää ulkomuistista ulkoaopetellun asian siirtoa paperille.

Kannustaisinkin siis varautumaan todellakin tietämään asioista. Ymmärrys väitteistä palkitsee. Vahvuusalueillaan voi tehdä piste-eroa muihin hakijoihin, vaikka kokeen luonteen ja osittaisen epämääräisyyden vuoksi puhdas pistesarja on jo hyvin vaikea.

Lopputulos

Lopputulos oli 17,45 pistettä jättämällä vastaamatta kaikkiin ei-matemaattisiin tehtäviin. Alin pisteraja oli 19,94 pistettä Ouluun, joten sinällään olisi ehkä ensi kertaa ollut mahdollista nykymuotoisen valintakokeen aikana saada pelkän yleistiedon, yhteiskuntaopin ja historian osaamisella opiskelupaikka kauppiksesta.

Siltikin se olisi ollut käytännössä aika kaukana, kun neljän väitteen väliltä valittavassa monivalintakokeessa ei voi oikein odotella olevansa jokaisessa kysymyksessä niin äärimmäisen hyvin mukana, ettei virheitä tulisi.

Siltikin se olisi ollut käytännössä aika kaukana, kun neljän väitteen väliltä valittavassa monivalintakokeessa ei voi oikein odotella olevansa jokaisessa kysymyksessä niin äärimmäisen hyvin mukana, ettei virheitä tulisi.

Siltikin se olisi ollut käytännössä aika kaukana, kun neljän väitteen väliltä valittavassa monivalintakokeessa ei voi oikein odottaa olevansa jokaisessa kysymyksessä niin äärimmäisen hyvin mukana, ettei virheitä tulisi.

Piste-odottamaa pitäisikin yhä tulla muualtakin kuin yhteiskuntaopista ja historiasta. Pohjatiedolla näistä saa kuitenkin hyvän pistepohjan kokeeseen, vaikka etenkin historiaa pitäisi osata opiskella jo todella hyvän opiskelutekniikan kanssa.