Kauppiksen pääsykoekirjallisuus sekä muu kirjallisuus
Kauppatieteen valintakokeen pääsykoekirjallisuus koostuu lukion kurssien HI1 ja YH2 oppikirjoista. Näiden sisältämien eri teemojen osaaminen on myös avain valintakokeessa menestymiseen.
Koska lukion kirjojen on määrä opettaa perusasiat tiiviissä muodossa näkisin viisaaksi vähintäänkin tutustua jokaiseen oppikirjoista. Ajallista säästöä kun siinä ei varsinaisesti tule, yksittäisen ollessa kirjan noin 180 sivun mittainen. Mikä on oikealla lukutekniikalla nopeasti purettavissa helpommin opiskeltavammiksi kokonaisuuksiksi. Kaikkea, kun ei voi, eikä edes pysty muistamaan.
Valintakoe ei odota, että muistaisit esimerkiksi noin 500 sivun verran taloustiedon tekstiä ulkoa. Se vaatii, että osaat, ymmärrät ja hahmotat kirjasarjojen eri teemat ja käsitteet.
Pääsykoekirjallisuutta käsittelevä kirjoitukseni koittaa auttaa myös hahmottamaan muutakin kauppiksen valintakokeessa pärjäämistä edesauttavaa kirjallisuutta. Tietoaineissa ja etenkin tällaisessa tietopohjaisessa monivalintakokeessa pystyy omaa yleistietoaankin soveltamaan tarvittaessa. Tärkeintä, kun on saavuttaa ymmärrys lukiokirjojen esiinnostamista teemoista ja käsitteistä.
Ilmaiseksi saatavissa kirjastossa ja äänikirjoina
Kirjat ovat myös ilmaiseksi saatavissa. Kirjastoissa ensinnäkin on todennäköisesti tarjolla kaikkien kirjasarjojen versiot. Kevään kohdalla tietysti varaustilanne kiihtyy, joten kannattanee ennemmin kuin myöhemmin kirjastojen osalta lainata teoksensa.
Äänikirjapalveluiden ilmaisten kokeilujaksojen avulla voi myös kuunnella kaikkien kirjojen sisällöt. Mikä on myös kiva tapa hieman kerrata kirjojen sisältöjä, jos menee vaikka kävelylenkille siinä sivussa.
Eri lukiokirjasarjojen saatavuus ei siis ole niin suuri valinta kuin niiden ostaminen olisi. En siis keksi, miksi pitäisi jättää edes tutustumatta jokaiseen kirjoista, vaikka tähän 1-2 kirjan unhoittamiseen per oppiaine usein jopa neuvotaan. Yksittäinen lukiokirja on käytännössä kuitenkin ainoa konkreettinen asia, mikä rajaa koealueen teemoja ja käsitteitä ja toimii valintakokeen monivalintaväitteiden keskeisenä lähteenä. Kokeenlaatijoilla on kuusi kirjaa.
Lukiokirjojen erot
Kysymykseen "mikä on paras kirjasarja?" vastaus on, että sillä ei erityisemmin ole väliä, jos tärkeintä on saada maksimaalisesti pisteitä valintakokeesta.
Pisteitä valintakokeessa saa todennäköisimmin kunkin kirjan keskeisiä näkökulmia ymmärtämällä. Jolloin ei ole erityisemmin tarvetta käyttää opiskeluaikaa siinä sivussa reaaliaikaisen kirja-arvostelun tekoon. Koko asetelma kunkin kirjan kuvitellusta paremmuudesta viekin huomiota olennaiselta itse opiskelussakin, jos antaa ennakkoasenteiden vaikuttaa liikaa.
Yksittäisen lukiokirjan noin 180 sivua on myös siitä hurja määrä erilaisia, uusia ja ennen kaikkea keskeisiäkin teemoja ja käsitteitä, että aika kova luotto saa olla omiin kykyihinsä, jos pystyy ilman kirjatietoa arpomaan monivalintaväitekokeessa samoin teoin sitä, mitä on yhdessä kirjoista selvästi tuotu esiin. Siinä kirjassa, johon ei ollut tarvetta tutustua...
Se mistä kirjasta aloittaa on jo kilpailuhenkisempi kysymyksenasettelu, kun ei lähdetä heti alkuun antamaan tasoista. Kaikki kirjat lähtevät kuitenkin vääntämään aikalailla rautalangasta koko kirjan mitassa erinäisiä käsitteitä ja ilmiöitä, joten ei silläkään ole sinällään väliä.
Lukion 2021-opetussuunnitelman Taloustiedon kirjoista Kanta 2 Taloustieto on esimerkiksi aika kontekstivahva ja taloushistoriaan kiinnittäytyvä. Uutishuone 2 Taloustieto etenee vertailussa suoraan käsitteiden kautta. Forum 2 Taloustiedossa taas samojen käsitteiden toistoa tulee myös infolaatikoiden muodossa, mikä kertauksen kannalta voi olla ihan kiva.
Historian kirjojen osalta taas on vaarallista mielestäni kuvitella, että noin sivua 180 kolmessa eri kirjassa toisi pelkästään yhden kirjan kautta vastaavan kokonaiskuvan kuin kaikkiin kolmeen kirjaan tutustunut saa omiin kertauskysymyksiinsä.
Historian koealue, joka taloushistorian osalta myös risteää taloustiedon kirjojen kanssa vahvasti, on niin laaja, että mielestäni sen hallintaan vaaditaan mieluummin enemmän kuin vähemmän suoranaista harrasteneisuutta. Mihin lukiokirjat ovat paras lähde sen ohella, että hyödyntää esimerkiksi internetiä, jotta ylipäätään hahmottaa millaisia hyvin keskeisiä ilmiöitä eri aikakausien ominaispiirteisiin kirjat kiinnittyvät.
Muu kirjallisuus
Koealuetta voi lähestyä myös harrasteneisuuden kautta. Esimerkiksi kansantajuisiin talous- ja historia-aiheisia kirjoihin ja ilmiöihin kannattaa perehtyä erityisesti valintakoekevään ulkopuolella. Kirjoista, kun voi löytyä aiheita, jotka koet mielenkiintoisiksi, jolloin oppiminenkin helpottuu, kun miltei huomaamatta omaksut vaikkapa talouskeskustelun käsitteitä ja teemoja.
Koealuetta voi lähestyä myös harrasteneisuuden kautta. Esimerkiksi kansantajuisiin talous- ja historia-aiheisia kirjoihin ja ilmiöihin kannattaa perehtyä erityisesti valintakoekevään ulkopuolella. Kirjoista, kun voi löytyä aiheita, jotka koet mielenkiintoisiksi, jolloin oppiminenkin helpottuu, kun miltei huomaamatta omaksut vaikkapa talouskeskustelun käsitteitä ja teemoja.
Kaikista aiheista ei myöskään tarvitse olla kiinnostunut, mutta hyvä olisi, jos löydät yhdenkin näkökulman, jonka avulla lähestyä osiltaan myös koealueen esiinnostamia teemoja.
Kaikesta ei myöskään tarvitse olla kiinnostunut, mutta hyvä olisi, jos löydät yhdenkin mielenkiintoisen näkökulman, jonka kautta lähestyä myös muuta talousviestintää.