Valintakoe F

Uudistunut valintakoe F on nyt ensi kertaa järjestetty. 

Koe odotetusti säilyi hyvin samankaltaisena kysymysmalleiltaan kuin millaisia edeltävätkin, lukion oppikirjoihin perustuvat valintakokeet vuodesta 2018 ovat olleet.

Kysymyksiä oli samat 40 kuin ennenkin ja eri väitteitä aina 4.

Valintakoe tehtiin ensi kertaa kannettavalla  mustekynällä täytettävän optisen lomakkeen sijaan, mikä säästää muutaman minuutin koeaikaa, kun ei tarvitse varoa väärän vastauksen merkkaamista.

Kokeessa ei siis kohdannut varsinaisesti yllätyksiä tai epäselvyyttä siitä, kuinka näihin nyt pitäisi vastata.

Vaikeustaso

Monivalintoihin on melko helppo vastata, jos tietää, mikä väitteistä on oikein ja mitkä taas selvästi väärin.

Vertailussa muihin uudistettuihin yliopistovalintakokeisiin A-I pystyy kauppiksen valintakokeessa käytännössä jo koehetkellä arvioimaan väärien vaihtoehtojen avulla huomattavasti tarkemmin kuin kyllä tai ei-mallisissa muiden valintakokeiden tehtävissä todennäköisyyttään saada tehtävä oikein.

Esimerkiksi huomattavasti vaikeammin ennakoitavassa pääsykokeessa jaettavaan artikkeliin perustuvassa monivalintakokeessa voi olla 80 tehtävää, joista et edes kokeen jälkeen ennen vastausten julkaisemista pysty sanomaan, mitä kokeentekijä tarkoittaa.

Jolloin ei pysty käytännössä sanomaan odottaako kokeesta 30, 45 vai 60 pistettä 80 pisteen maksimista.

Kauppiksen valintakokeessa ei vastaavasti pitäisi tulla eteen kovin montaa epäselväksi jäävää tehtävää, jos niihin on uskaltanut vastatakin ja on onnistunut kokeeseen opiskellessaan luomaan kattavan tietopohjan ja ymmärryksen taloustiedosta.

Kauppiksen kokeessa pystyt jo esimerkiksi tunnin kohdalla koetta vaikkapa 20 tehtävää tehtyäsi arvioimaan montako pistettä sinulla on suunnilleen tulossa.

Moniin muihin valintakokeisiin verrattuna kauppiksen valintakokeen aikapainettakin hieman hellittää tämä jo kokeessa oleva mahdollisuus käytännössä tarkastaa ja rauhassa puntaroida vastauksiaan.

Käytännössä jo valintakokeessa pystyy ennakoimaan omia pistemääriään, jos yhtään ymmärtää kokeen väitteitä.

Kovin vaikeita ne kokeen yksittäiset väitteet eivät yleensä olekaan. Käytännössä riittää, että tunnistaa useimmiten selvästi vääriä väitteitä.

Uudistetun valintakokeen väitteiden vaikeustaso ei ollutkaan tälläkään kertaa mitään, mihin taloutta seuraava ei pystyisi hyvin helpostikin.

Viimeisimmissä kauppatieteiden valintakokeissa on myös muodostunut jo tavaksi, että kokeessa usein annetaan suora käsitemääritelmä tehtävän yhteydessä verrattain helpoistakin asioista, joten muistiin palauttamisen määrä on ollut jo viime vuosien valintakokeissa laskussa.

Mikä osiltaan on hyväkin, ettei tarvitse tankata tekstiä ulkomuistiin vaan suuremman kuvan ymmärtäminen riittää useimmiten tehtävän ratkaisuun.

Mieluummin toki näin päin kuin nykyisen valintakokeen alkuvuosina ajoittain korostunut turha yksityiskohtaisuus, vaikka niistä valintakokeen aputietolaatikoissa on ajoittain ollut turhaakin helpottamista, kun sen kokeen olisi hyvä paikoittain erotellakin hakijoista he, jotka ovat oikeasti tutustuneetkin koealueeseen syvällisesti.

Koe on toki kaikille aina sama ja uusi kysytään sitten mitä tahansa. 40 kysymyksen sarjassa helpoiten etua keskivertohakijaan saa osaamalla koealue kattavasti, jolloin ei sillä sen suuremmin pitäisi olla väliä mitä koealueesta edes kysytään.

Kovinkaan suuria arvoituksia ei viimeisimmässä valintakokeissa kuitenkaan ole vaadittu tietämään. Osan väitteistä oikeassaolon pystyy jo pelkkää talouskeskustelua seuraamalla ratkaisemaan. Ne voivat tietysti olla pahojakin, jossei ollenkaan seuraa talousuutisointia koealueen käsitteiden tiimoilta.

Vuodet eivät ole kuitenkaan veljiä, eikä koskaan tiedä, ketkä esimerkiksi tekevät seuraavan vuoden valintakoekysymykset ja mitä he mahdollisesti painottavat sillä kertaa.

Vuosien 2018-2025 kauppatieteiden valintakokeiden kysymysmallien osalta yhä hyvin samankaltainen valintakoe F sisältää siis taloustietoa oikeasti mielenkiinnolla opiskelleelle paljon helppoja pisteitä.

Vaikeaa se on lähinnä, jossei kiinnostus taloustiedon opiskeluun herää hakukeväänä eli ei käytännössä inspiroidu oikeastikin opiskelemaan koko koealuetta.

Taloushistorian poistuminen

Taloushistorian lukiokirjojen poistuminen oli ennalta tiedossa, mutta kokeessa yllätti, että ainakin tämän ensimmäisen uudistuneen valintakokeen kysymyksissä oli hyvin vähän minkäänlaista taloushistoriallista kontekstia.

Mikä kenties virtaviivaisti koetta vähän turhankin paljon, kun selvästi väärien vastausten poissulkeminen käy ilman kontekstin miettimistä aika nopeasti.

Ei siis liiemmin tarvinnut palautella mieliin tai pohtia syvemmin 

Lukion taloustiedon kirjoissa ja käytännössä myös talouskeskustelussa taloushistoriallinen konteksti on kuitenkin aina läsnä, joten siltä osin on kummallinen arvovalinta jättää esimerkiksi 1900-luvun taloushistoria väliin.

Kun se kuitenkin määrittää aika pitkälti nykyajankin talouskeskustelua ja näiltä ajoilta periytyviä käsitteitä käytetään jokapäiväisessä talouskeskustelussa Suomessakin, jolloin luulisi olevan esimerkiksi kauppatieteitä opiskeleville tämänkaltaisten olevan melko olennaista pohjatietoa.

Eikä mielestäni kannata taloustiedon koealuetta opiskellessaankaan sulkea ulkopuolelle taloushistoriallista kontekstia, kun asioita on huomattavasti helpompi muistaa ja ymmärtää, jos pystyy yhdistämään ne esimerkiksi merkittäviin historiallisiin tapahtumiin.

Suurin muutos

Valmistautumisen osalta on edelleen syytä painottaa taloustiedon kirjojen asioiden osaamista.

Sillä kun pystyy luomaan noin puolet valintakokeen maksimipisteistä tuovan tietopohjan.

Taloushistorian lukiokirjojen poistuminen ennakkokoealueesta ja satunnaisten tietojärjestelmätieteen ja muiden valintakokeessa F olevien hakukohteiden matemaattis-loogisten tehtävien mukaantulo kuitenkin ainakin ekana vuonna kuitenkin pudotti taloustiedon aiempaa maksimia noin 25/40 pisteestä siihen noin 20/40 pisteestä.

Eli voi sanoa, että se matemaattis-looginen puoli on entistä suuremmassa roolissa, jos pystyy vaikkapa yli kymmenen pistettä saamaan niistä tehtävistä.

Enää en usko, että aiempien vuosien tavoin olisi mahdollista pelkästään tietopohjaisilla kysymyksillä saada kasaan yliopistovalintaan oikeuttavia pisteitä, kun virhemarginaali menee niin pieneksi, jos eri tyyppisten tehtävien jakauma säilyy sellaisena kuin se oli ensimmäisessä uudistetussa valintakokeessa.

Vaikka aiemminkin se matematiikan osaaminen oli jo tärkeää, vaikkei niin välttämätöntä kuin tästedes.

Verrattain stressitön valintakoe

Koetilanteessa on melko vaikea epäonnistua kauppakorkeakoulun valintakokeessa, kun valintakokeen F kysymykset ovat suhteessa valmistautumisaikaan nyt kuitenkin aika helppoja.

Eli en suuremmalti stressaisi, kun koetta tehdessään pitäisi jo pystyä näkemään huomattavan usein, mikä on selvästi oikein ja väärin.

Eikä sen onnistumisen pitäisi jäädä yhdestä tai kahdesta pisteestä kiinni, jos on jokseenkin tehokkaasti opettanut itselleen sitä vaadittua tietopohjaa.

Eikä sen onnistumisen pitäisi jäädä yhdestä tai kahdesta pisteestä kiinni, jos on jokseenkin tehokkaasti opettanut itselleen sitä vaadittua tietopohjaa vaan pisteitä pitäisi olla tulossa runsaamminkin.

Suurin haaste uudistuneessa kokeessakin lie, että syttyykö missään vaiheessa sellaista paloa itseopiskeluun ja kiinnostusta asioihin niiden itsensä vuoksikin.

Sen ei tarvitse tapahtua vielä lukioiässä tai edes ensimmäisiin valintakokeisiin valmistauduttaessa, mutta jossain vaiheessa olisi tietysti hyvä oppia opiskelemaan ja olemaan asioista kiinnostunut.

Sen ei tietysti tarvitse lopulta olla edes taloustietoa tai kauppatieteitä, mikä sen kiinnostuksen asioiden omatoimiseen tutkimiseen herättää, mutta kauppatieteiden valintakoe varmaan parhaimpia mahdollisuuksia ylipäätään opiskella opiskelemaan.

Kaikkea ei tarvitse ensiyrittämällä hallita, kunhan vain itselleen muodostuu selvä kuva siitä, mitä tietää ja mitä vielä ei ennen kuin sen itselleen käytännössä opettaa.